Summerganon seisoi vanhan vesiputouksen jäänteillä ja hymyili. Niin naurettavan helppo piilopaikka, ettei sitä keksisi. Mutta kaikki poissa, niin, poissa. “Ehkei sittenkään”, oikaisi ääni hänen päänsä sisällä. “Eikö?” vastasi Suga äänelle. “Luola sortui.” “Niin. Enhän minä suojaisi omaisuuttani sellaisilta asioilta kuin luolan sortuminen, vai mitä?” “No, niin. Sinä sen tiedät parhaiten.” Jään toa astui siihen, mitä … Jatka lukemista Vanhoja kaivelemassa →