Bio-Klaanin linnake Jalkapuoli bo-matoranmerirosvo tallusteli tiuhaan tahtiin kolmen muun matoranin konkkaronkka kannoillaan. Kukin nelikosta kantoi ahtillisen tasajaon mukaan luokiteltua osaansa myöhäisillan ruoka- ja juomaostoksia. Merirosvomatoranit olivat saapuneet “Klaaniin” jo melkein pari päivää sitten. Ensimmäisen päivän matoranit olivat käyttäneet linnakkeeseen tutustumiseen. Ensimmäisen yönsä piraatit olivat viettäneet melko täyteen varatussa asuntolassa yrittäen laatia jatkosuunnitelmia. Nyt toisena päivänä … Jatka lukemista Operaatio Kehveli osa II: Omituisten otusten kerho
Avainsana-arkisto: Paku
Operaatio Kehveli osa I: Kohti soidinpesää ja hieman vasemmalle
*HUOM: viesti saattaa sisältää pienoista hahmokerronnallista clusterfuckenia, joten selkeyden nimissä saattaa olla hyvä pitää Amaattien wikisivua auki kaiken varulta. Hyvää päivänkatkoa.* Vähän matkan päässä Bio-Klaanin linnakkeesta, pari päivää takaperin Argo tepasteli vetrein askelin ruohikkoisen, metsikön rajalla siaitsevan mäen laelle aamuisen usvapilven yläpuolelle. Äänen matoran ihaili kaunista näkymää suuren Akakunsa linssien takaa. Kaksoisauringoista ensimmäinen nosti lievästi … Jatka lukemista Operaatio Kehveli osa I: Kohti soidinpesää ja hieman vasemmalle
Vilkkuvalokooditsydeemi
Lehu-metsä, saaren eteläosat Sekamaastoisen metsikön lukuisten puidet vielä lukuisimpien oksien varsilla oleilevat lehdet heiluivat vienosti hellän yötuulen syleilyssä. Osa lehdistä oli jo muuttunut kirkkaan keltaisiksi, osa syvän punaisiksi, osa oli yhä raikkaan vihertäviä, muu osa taas jossain siinä välissä. Öisen metsän ilma oli kostean raikas vienojen syyssateiden jäljiltä. Rapiasti arvioituna ehkä puolet koko näkökentän puukasvuston … Jatka lukemista Vilkkuvalokooditsydeemi
Työhaastattelu
Yön Timo II:n kapyysin tunnelma oli lämmin. Koko kahdeksan matoranin konkkaronkka oli kokoontunut pitkän pöydän ympärille. Kaikki paitsi Tokka ja Nany. Edellä mainittu kasvillisuuden matoran seisoi korkean jakkaran päällä mustan pyöreän padan edessä tasapainotellen vaivattomasti puujalallaan. Padasta leijaili valkean juovamaisen höyryn saattelema pulppuavan keiton tuoksu. De-matoran Argo istui pöydän ääressä selin kyökkinurkkauseen päin. Matoranilla oli … Jatka lukemista Työhaastattelu
Oltiin reissussa… vuosi…
Bio-Klaanin saaren pohjoinen merialue Vihreät Le-Matoranin sormet kiersivät tummanhopeisen kaukoputkilon linssin kärjessä sijaitsevaa kullanväristä ratasta. Kaukoputken linssin kuva suureni suurenemistaan Lyanin kiertäessä ratasta vastapäivään. Kiron kyhäämän kaukoputken varteen oli lisätty muutama muukin ratas, joilla sai mukautettua näkyvyyttä omaan silmäänsä sopivammaksi tai tarkennettua linssin kuvaa epäinhimillisen tarkaksi samalla kun rattaat ääntelivät *NIKS’ ja *NAKS* Edessäpäin ei … Jatka lukemista Oltiin reissussa… vuosi…
Kylmä todellisuus…
Viidakkosaari (hei, hei kaverit, keksin sille hyvän nim- ai, joko sieltä lähdettiin? no, hällä väliä…) Mustanpuhuva entinen piraattialus lillui paikallaan tyynessä vedessä. Kaksi kuuta loistivat kukin tahollaan tähtien levätessä yötaivaan tummanpuhuvaa peitettä vasten. Viidakko oli hiljainen ja paljaalla silmällä tarkasteltuna elottoman oloinen. Pienten hyönteisten pirinä ja särinä ynnä muut äänet hellivät luonnon ystävien korvia (ennen … Jatka lukemista Kylmä todellisuus…
Menneisyyden haamu
Viidakkosaari “Kappas, kappas, mitäs meillä tässä”, likaisenharmaa Skakdi kysyi likaisten hampaiden koristama virnistys huulillaan. Hän ei ilmeisesti ollut tappanut mitään aikoihin. Pieni Onu-Matoran makasi maassa kädet näkyvillä tuijottaen metsästyskiväärin (joka kylläkin näytti enemmän ohjuspohjaiselta panssaritorjunta-aseelta) lämmön tummentamaan piippuun aprikoiden poispääsyä tukalasta tilanteesta. “Tuotah”, Gatta aloitti, “ei millään pahalla, mutta askartelitko tuon itse”, Matoran viittoi etusormellaan … Jatka lukemista Menneisyyden haamu
Teennäistä huumoria ja reivaava palmu…
Viidakkosaari (yritän keksiä sille paremman nimen) “Ettämitäettä”, Gatta kysyi hämmentyneenä yhden palmuryppään yksilön heilahdettua takaisin alkuasetelmaansa liikkumattomaksi. “Naamapalmuja”, Tokka toisti. “Muuten samanlaisia kuin tavalliset, mutta harvinaisempia ja eloisampia.” “Huomattu on, mutta miksi ne haluavat liiskata meidät?” “Niiden latvoissa on jonkinlaisia lämpöhermoja. Ne ovat erittäin herkkiä ja aistivat lämmön vaihtelut nopeasti, mikä vetää niitä suuresti puoleensa. … Jatka lukemista Teennäistä huumoria ja reivaava palmu…