Bio-Klaani Bladevezon heräsi muhkuraiselta pediltään. Hän oli nukkunut yönsä todella huonosti, nähden painajaisunia Mafia Pommista ja syvällä linnoituksen tyrmissä piileskelevästä matatu-pedosta. Skakdi venytteli käsiään, venytteli metallisia sormiaan ja huomasi erään asian. Yhdessä sormista koreili punainen lanka, joka oli kääritty rusetille. Bladis ihmetteli ääneen, mikä kumman naru se oli, mutta ajatteli ettei se ole kovin tärkeää, … Jatka lukemista Matoro TBS
Avainsana-arkisto: Matoro
Deltan temppeli 57: Klaanilaisten kotiinpaluu
Nimdan saari Skakdien leirissä saaren pohjoispäädyssä vallitsi kireä tunnelma. “Hittolainen, eikö saarella tosiaan ole ainuttakaan purjehduskelpoista alusta?” skakdi puheli tuohtuneena leirinuotion ääressä. Toinen skakdi huikkasi jotakin epämääräistä juomaa ja kirosi itsekseen.Gaggulabiolle oli lähetetty radiolla viesti tilanteesta ja sieltä oli luvattu, että kyyti saapuisi parissa päivässä. Se aika olisi vain odotettava. “Kammiossa ei ollut sirua”, musta-asuinen … Jatka lukemista Deltan temppeli 57: Klaanilaisten kotiinpaluu
Deltan temppeli 56: Pakkomielle kasvaa
MeriSkakdien laiva Laiva oli matkannut koko päivän yhtämittaisesti. Luoviminen pois Pohjoisen Mantereen karikkoisilta vesiltä oli onnistunut varsin mainiosti, ja nyt heillä oli suora kurssi kohti Klaania. Matoro nojasi laivan keulakaiteeseen. Toa kurkoitti itseään eteenpäin nähdäkseen rauhallisen meren. Hänen unirytminsä oli mennyt totaalisen sekaisin viime aikojen tapahtumista. Pitkä matka. Nuket. Ei Nimdaa. Sekavat muistot.Käden menetys. Se … Jatka lukemista Deltan temppeli 56: Pakkomielle kasvaa
Deltan temppeli 55: Klaanilaisten kotimatka
Pohjoisen Mantereen rannikkoSkakdien Laiva Tummalla tervalla värjätty, hieman dzonkkimainen purjevene eteni tasaista vauhtia merellä. Skakdien lippu oli laskettu yhden, korkean maston huipusta alas.Jardirt seisoi ruorissa onnessaan. Kunnollinen alus kaiken tämän jälkeen. Kapteeni Notfun istui laivan perässä. Matoran oli harmistunut siitä, että laivasta ei löytynyt lainkaan rommia. Vain jotain b-luokan roska-alkoholia.Gaggulabio on julma olento, hän ajatteli. … Jatka lukemista Deltan temppeli 55: Klaanilaisten kotimatka
Deltan temppeli 54: Sankarien laivankaappaus
Nimdan saariRanta Epämääräinen veneentapainen seisoi rantavedessä.Matalat aallot osuivat paattiin. Sankareidemme onneksi merenkäynti ei ollut kovaa. “… sanokaa minun sanoneen, tämä ei pääty hyvin”, Matoro mutisi. Notfun höpötti itsekseen kuvitteellisille laivakauppiailleen.Viime aikojen tapahtumat olivat selvästi olleet ‘Funille liikaa. Merirosvot ahtautuivat veneentapaisen keulaan ja keskiosaan hyvässä järjestyksessä (lue: täydessä kaaoksessa) ja tarttuivat airoihin. Kaikki siirtyivät kiikkerään laitteeseen, … Jatka lukemista Deltan temppeli 54: Sankarien laivankaappaus
Deltan temppeli 53: Kangastusta kaikki
Nimdasaaren ranta “Herrat. Yön Timo kolmas on valmis”, Notfun julisti. Matoro katsoi lauttaa erittäin skeptisesti. “Tuota.. Notfun. Olisiko meidän pitänyt ostaa laiva tuosta YÖN TIMOJA HALVALLA-kaupasta..?”, Jardirt kysyi arastellen. Notfun löi kätensä maskiinsa ja jupisi jotakin. “Ei. Se on pelkkä kangastus”,Notfun sanoi Jardirtille “Emme me ole”, kaupan myyjä huusi ovelta. Notfun jupisi taas jotakin.
Deltan temppeli 52: Debriiffaus Deltasta
Nimdan saariranta Sekalainen joukko merirosvoja ynnä muita öttiäisiä kokosi rannalla epämääräistä lauttaa metsän reunasta hakatuista puista. Matoro oli hyvin skeptinen pysyisikö laite pystyssä aallokossa, mutta jollain oli päästävä pois saarelta. Onneksi Pohjoisen Mantereen rannikko näkyi vain muutamien kymmenien kilometrien päässä. Rannikon usvainen siluetti näkyi. “Mara, mikä on vointi?” Matoro kuuli Umbran äänen takaansa. Jään Toa … Jatka lukemista Deltan temppeli 52: Debriiffaus Deltasta
Deltan temppeli 50: Kuolleista herännyt
Nimdasaariranta Jään Toa makasi rentona kahden puun väliin viritetyllä riippumatolla. Hän oli nukkunut katkonaisesti eikä ollut vielä saanut koottua ajatuksiaan. Hän ei ollut aivan selvillä siitä, mitä oli tapahtunut. Hän oli kuitenkin nyt elossa. Lähimenneisyyden muistot vain tuntuivat sameilta. Hän muisti Nuken ja veden, muttei siitä eteenpäin. Toa käänsi vaivalloisesti kylkeään. Rinnan haavaa vihloi ikävästi … Jatka lukemista Deltan temppeli 50: Kuolleista herännyt