Erään saaren ranta Aivan hetki sitten laskeutuneen Ämkoon edessä avautui synkkä ja tuima näköpiiri. Harmaa ruohikko, ikiaikaiset kalliot ja terävä kivikko saivat öisen saaren näyttämään hyvin lohduttomalta. ”Aika karu paikka”, Enki rohkeni sanomaan ilmestyen Ämkoon takaa herransa vierelle. Toa nyökkäsi.”Onko tällä saarella nimeä?” Enki kysyi.”En ole varma”, kuului vastaus. ”Itse kutsun tätä Hautasaareksi.””Yllättävää”, Enki ajatteli, … Jatka lukemista Hautasaaret 1: Saapuminen
Avainsana-arkisto: matoran
Destralille ja sen ohi XXXXII: ”Mitäs te maakravut löysitte?”
Rozum, aukio, jonka Notfun nimeää kohta Notfuniksi. Notfun ja hänen miehistönsä seisoivat aukiolla. He katsoivat, kun savua tuprusi aukosta, ja Matoro ja Äksä juoksivat yskien ylös. Molemmat kaatuivat maahan, ja heiltä tippui eräs kansio maahan. ”Mitäs te maakravut löysitte?”, Notfun aloitti, ja avasi kansion. Hänen ilmeensä oli näkemisen arvoinen, kun hän luki sisältöä.[spoiler=Tämä sotku venyttää … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXXXII: ”Mitäs te maakravut löysitte?”
Destralille ja sen ohi XXXVII: Mielensisäinen hyökkäys
Rozum Metsästä kuului salaperäisiä ääniä. Siritystä, havinaa.Normaaleja viidakko-ääniä. Kolme telttaa seisoivat pystyssä miltei pystysuoran kalliorotkon reunamilla. Sammutettu nuotio savusi vielä hieman. Teltat olivat juuri pimentyneet. Matoro koitti rentoutua. Tämä saari karmi hänen selkäpiitään. Täällä hänen naamionsa aloitti oikkuilun. Täällä hänen harppuunatemppunsa miltei epäonnistui. Piraatit olivat päättäneet leiriytyä, joten niin piti heidänkin. Saari oli suurempi miltä … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXXVII: Mielensisäinen hyökkäys
Keskellä mielen pimeyden
[spoiler=SnorpGurp-Allianssi tiedottaa:]Teimme tämän käytännössä puoliksi.[/spoiler] Admin-siiven kokoustila ”OTTAKAA SE POIS!” Vertahyytävä kiljaisu tuli Kepen suusta. Kyseinen suu oli kiljuntahetkellä osittain jonkin mustan ja muodottoman peitossa. Groteskin loisen lähdettyä lentoon kokoustilassa oli räjähtänyt pienimuotoinen kaaos. Lintumainen pimeyden olento oli tähdännyt alkuperäisen suunnitelmansa mukaan Tawaan, mutta akrobaattinen sähkön Toa oli ollut liian nopea loiselle. Nyt parasiitti roikkui … Jatka lukemista Keskellä mielen pimeyden
Miekkapirun tasapaino
Veljeskunnan saari, Bakmein luona ”Onhan tämä hieno kivi”, Ämkoo mutisi käännellen turagan tarjoamaa esinettä kädessään. Kivi oli pitkä ja sileä. Sen pinnalla saattoi erottaa monimutkaisia koristekuvioita, jotka muistuttivat Ämkoon mielestä kovin paljon vanhaa riimukirjoitusta. Siitä huolimatta kivi oli vain kivi, eikä Toa ymmärtänyt hyötyvänsä murikasta millään tavalla. ”Sisälläsi vellova Makuta-henki estää Toa-voimiesi käytön, eikö vain?” … Jatka lukemista Miekkapirun tasapaino
Destralille ja sen ohi XXXVI: Protocairn vs. piraatit
Rozum Metsäauko oli kaaoksessa. Valtava, tuntematon rahi oli hyökännyt metsiköstä joukon kimppuun. Matoro makasi selällään saniaisten ja aluskasvillisuuden joukossa. Hän tarkensi katsettaan nopeasti liikkuvaan olentoon. Hän kaiveli päästään tietojaan raheista.Pitkä häntä. Neljä raajaa. Korkea pää. Matelijamainen olemus. Protocairn, hän muisti. Lohikäärmerahi, joka oli tarujen mukaan syntynyt puhtaasta energiasta. Olento oli väkivahva ja agressiivinen. Hyökkäsi äärimmäisen … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXXVI: Protocairn vs. piraatit
Bakmein toivoton koulu
Veljeskunnan saari Norsupäästäinen torkkui ääneti bambumetsän katveessa. Välillä taistelun äänet kuitenkin herättivät massiivisen olennon, jolloin se käänsi valtavat silmänsä metsikköä kohti yrittäen erottaa jossain kauempana tapahtuvan taistelun. Ämkoo paiskautui maahan sankan tomupilven saattelemana. Käsipuoli Toa loikkasi nopeasti takaisin seisomaan, muttei ehtinyt torjua vastustajansa nopeaa lyöntiä. Ilman Toa perääntyi kasvoihinsa iskeytyneen nyrkin voimasta, yritti puolestaan itse … Jatka lukemista Bakmein toivoton koulu
Destralille ja sen ohi XXXIV: Mursunlihaa kuljettava mursu
Rozumin karikot, Yön Timo II Notfun kierteli laivaa. Hän käskytti miehistöään ympärillään. ”Pojat, nyt laitatte sen nuotion pois ja suolaatte Turskan äkkiä. Jardirt, hae vieraamme, ja vie heidät manaattisäil- Anteeksi ruumaan. Kaksoset, ottakaa Mursunlihat. Toa, jaa nämä piilukkopistoolit miehistölle ja vie tämä kolmikolkka Jardirtille. Minä pidän toisen kaiken varalta, niin että jos omani menee hukkaan, … Jatka lukemista Destralille ja sen ohi XXXIV: Mursunlihaa kuljettava mursu