Avainsana-arkisto: Makuta Nui

Joulutähtien sota

Voitonhammas, nimeämispäivä, vuosi 1863 (jollain ajanlaskulla, ehkä) Kirkas keskipäivän aurinko paistoi DOKTOR VIKTOR VON NEBULAN työhuoneeseen Voitonhampaan huipulla. Paroni siirteli työpöydällään asiakirjoja ja silmäili useita meneillään olevia projektejaan. Voitto Korporaation kokeellisen viktornium-reaktorin pyöreä muoto piirtyi yhdessä paperissa, huolto-osaston kopterirepun versio 1.0 oli kuvitettuna näyttävästi toisessa. Molemmat vaatisivat vielä hiukkasen hiomista, harmitteli paroni. Viktornium-reaktori oli konseptitasolla … Jatka lukemista Joulutähtien sota

Haamujahti

Kepen paja Useiden tuntien väkertämisen jälkeen kummituslinssi koristi Kepen kanohia. Vihreä vekotin hänen vasemman silmänsä päällä surisi, kun keksijä vaihtoi katseensa tarkennustasoa. Tämä on oikeastaan aika kotoisa tunne… hän ajatteli zoomaillessaan silmällään ensimmäistä kertaa viikkoihin. Hän nykäisi tietokoneeseen luikertelevan johdon irti kummituslinssin kyljestä. Vekottimen paranormaalitietokanta – ja sen myötä koko laite – oli valmis. Kummitusimuri … Jatka lukemista Haamujahti

Unesta Herääjät

Bio-Klaani, Aamu sarastuksen jälkeen https://meri.klaanon.fi/matorotbs/Koneen+j%C3%A4lkeinen+aika/Kaikki+on+hyvin.mp3 Harakan laulu kaikkosi Matoron korvista hänen havahtuessaan todellisuuteen. Hän… hän oli elossa? Toa ei ollut aivan varma, mikä osa yöstä oli ollut unta ja mikä todellisuutta… mutta paksu side hänen kaulansa ympärillä vihjasi siitä, että ainakin osa yön kivusta oli ollut totta. Nousseet auringot paistoivat vaaleiden verhojen läpi huoneeseen. Kirkas … Jatka lukemista Unesta Herääjät

Tervetuloa Koneeseen — Jälkinäytös

https://s3.eu-north-1.amazonaws.com/meri.klaanon.fi/guardian/Tervetuloa+Koneeseen/act8/Musiikki/5+Dogwood+Drive.mp3 Visokki raotti hitaasti silmiään sallien hämäryyden varjon sulaa pois näkökenttänsä edestä. Toisiinsa limittyvät unikuvat kaikilta todellisuuden tasoilta – koneiston jyske, Bio-Klaani, väritön hiekka-aavikko, Rakentaja, Tawa, Avde – päättivät villin tanssinsa hänen tajunnassaan ja antoivat myöten silmiin virtaavan valon tulvalle. Hetken oli häikäisevän kirkasta, sitten Visokki tottui jälleen näkemiseen. Hän ei ollut enää Admin-tornin taukohuoneessa. … Jatka lukemista Tervetuloa Koneeseen — Jälkinäytös

Nimeämispäiväkertomus

https://meri.klaanon.fi/manfred/Nime%C3%A4misp%C3%A4iv%C3%A4kertomus/01%20-%20Carol%20of%20the%20Bells.mp3 Tervetuloa, poikani. Ja tyttäreni. Ja kaikki muutkin siellä ruudun takana. Elämme vaikeita aikoja. On kulunut jo verrattain pitkä aika siitä, kun Visokki ystävineen toivotettiin mitä lämpimimmin tervetulleeksi Joueran synkkään Koneeseen. Huhutaan, että jotkut teistä olisivat jopa sitä mieltä, ettei tarina oikein etene. Mutta olkootte huoleti, olen järjestänyt teille jotakin, pienen kertomuksen. Pitäkää sitä lahjana, … Jatka lukemista Nimeämispäiväkertomus

Ja nautinto oli suuri

Kylmää vettä osui kuumempaakin kuumemmille kiville ja höyrystyi kauniisti sihahtaen täyttäen koko puisen huoneen korventavalla kuumuudella. “Aaaarghh”, ähkäisi kitiinikuorinen hyönteisolento kuuman ilman tulviessa hänen kasvoilleen ja polttaessa hänen ylävartaloaan. “Ja nautinto on suuri”, sanoi pohjoisen noita hänen päässään nasevasti. “Tämä on typerää”, silmiään siristelevä 273 protestoi. Hänen näkönsä alkoi hieman sumentua, eikä hän ollut enää … Jatka lukemista Ja nautinto oli suuri

Toteemiboogaloo

Lehu-Metsä Vaikka puusto oli tiheää, koskaan ei voinut olla liian varovainen. Siksi T’haokilta paenneet, Metsärannan Racxelille uskolliset zyglakit olivat hajaantuneet ympäri metsää. Liskot pitivät vahtia, jotta kukaan ei löytäisi pyhää paikkaa. Ainoastaan Racxel itse, sekä rituaalin kannalta olennainen tietäjä Fatizax, seisoivat toteemipaalun äärellä. Pyhä pylväs seisoi ikiaikaisella paikallaan, salaisessa lehdossa. Notkelma sekä tiheät puut ja … Jatka lukemista Toteemiboogaloo

Hän on onnellinen työssään kai

Admin-torni Ilta Jäätutkijan mekko liuhui kuin viitta, kun hän marssi hengästyneenä loputtomilta tuntuvia käytäviä. Nazorakin oli vaikea estää itseään vetämästä käsiään lippaan tai pitämästä ovia auki jokaiselle käytävillä vastaan tulevalle, joka edes sattui näyttämään jollain tapaa korkea-arvoisemmalta. Miten klaanilaiset edes tiesivät sellaisen ilman arvomerkkejä? Tuntui vain turvallisimmalta tehdä kunnianosoitus jokaiselle vastaantulijalle. Suurin osa heistä näytti … Jatka lukemista Hän on onnellinen työssään kai