Avainsana-arkisto: Make

Kyttäjuttu

1 Lumiukko pälyili ympärilleen. Same oli tuonut hänet hieman ahtaaseen, ankean väriseen huoneeseen. Snowien takana ja edessä olevista seinistä pullisti pari panssariovia, jotka ilmeisesti lukittiin ulkopuolelta. Huone oli kirkkaasti valaistu. Katosta roikkui tehokas loisteputkilamppu, mutta pöytälampun ärhäkkä valokeila osoitti toistaiseksi huonetta halkovan pöydän metallista pintaa. Snowie toivoi silmiensä puolesta, että kaikista kuluneimpiin kuulustelukikkoihin ei mentäisi. … Jatka lukemista Kyttäjuttu

Rasvattu appelsiini

Bio-Klaani, keskusaula Linnakkeen keskusaulaan yhtyvän käytävän täytti hulina ja vilinä, kun monenväristä, -hajuista ja -muotoista klaanilaista tulvi ovista taikka oviin ja tukki toisten itseään kiireisempien hulisijoiden ja vilisijöiden käyntiä. Hyvin pientä väestöä tukeva Klaanin kaupunki alkoi jo natista liitoksistaan pohjoisten kyläläisten, vierailevien Athin seurakuntalaisten ja entisen Ämkoon veljeskunnan matoranien rynnäkön myötä. Väkijoukkoon oli myös siten … Jatka lukemista Rasvattu appelsiini

Makeaa pelleilyä

Make tallusteli linnakkeen käytävällä. Tuuhea punainen, kultareunainen pitkä matto oli hyvin tuuhea ja pehmeä. Se tuntui mukavalta puolirahin jalkapohjissa. Makea arvelutti hieman. Suuri osa vastaantulijoista oli tuntunut moden nähdessään kiinnittävän huomionsa ensisijaisesti hänen vatsaansa koristavaan arpeen. Se tuntui hieman ahdistavalta, mikä oli sulkenut Maken silmät tulkitsematta kunnolla viestivätkö katseet huolta vaiko ihmettelyä. Onneksi kukaan ei … Jatka lukemista Makeaa pelleilyä

Nyt loppu löhöily

Maken huone Huoneen seinien alaosat olivat kirkkaan oransseja, ja ylös mentäessä vaihtuivat hiljalleen punertavaan väriin mikä sopi sen asukkaan kuvaan oikein hyvin. Seiniin oli maalattu myös hailean keltaisia leimahtavia juovia. Punaoranssi Moderaattori makasi hieman velttona sängyssään. Maken vasen reisi ja kyynärvarsi roikkuivat patjan reunojen yli velttoina ja oikea kyynärvarsi nojasi pystysuunnassa vuoteen oikeanpuoleista seinää vasten. … Jatka lukemista Nyt loppu löhöily

Hirviöt eivät itke

Matoran-Umbra istui kahvion mukavimmalla penkillä, ainakin omasta mielestään. Hän piteli kolmisormisella kädellään redstarbucksin caramel mukau-lattea, josta hörppi aina välillä lämmintä juotavaa. Päivä lähtisi hyvin käyntiin laadukkaalla kahvilla, kuten tavallista. Päivän klaanilehti oli rutussa pöydällä. Tai ehkä se oli edellisen päivän. Siitä Umbra ei välittänyt, sillä hän joisi nyt vain kahvia, samalla syöden voileipää. Tuolin asentoa … Jatka lukemista Hirviöt eivät itke

Löylyn huumaa

Bio-Klaani, sauna Kiuaskivet sihisivät kuin kyrsiintyneet turmion kalkkarokäärmeet löylykauhasta lentävän veden rypistellessä niiden pinnalle. Vanhan hirsihuoneen sisälämpötila oli nyt vähän vaille sata astetta. Tällaisissa olosuhteissa mikään tavallinen mörrimöykky tuskin selviäisi ilman radikaalia nestehukkaa, paitsi vanha kunnon Make. Omalaatuisen lämpötottumusen omaavana moderaattori joutui sueimmiten saunomaan yksin. Osasyy taisi taas olla se että kyseinen pieni hirsikyhäelmä oli … Jatka lukemista Löylyn huumaa

Maken saikku

Sänky “Olisivat mokomat hiljempaa”, sairaslomastaan nauttimista yrittävä Make mutisi tyynyynsä.

Makuta Nui

Bio-Klaani Bio-Klaanin suuri pääovi aukesi, ja Makuta Nui astui ulos linnoituksesta. Hänen edessään kiemurteleva polku ja ympäröivät rakennukset näyttivät autioilta iltahämärässä. Manu hätkähti kuullessaan ääniä takaansa:”Manuko se siinä! Siitähän on aikaa.””Make, sinäpä näytät… hyvältä tänään.”Paikalle saapunut moderaattori irvisti ja vilkaisi vyötäröään peittävää valkoista sidettä.”Zyglak-hyökkäyskö?” Manu tiedusteli. Make nyökkäsi, ja seurasi hiljainen minuutti. Manu vihelteli perin … Jatka lukemista Makuta Nui