Avainsana-arkisto: lihaasyövät nanobotit

Varjoja aikomuksista

Onu-Metru Arkisto Musta matoran Kirl kasvoillaan seisoi harmaan sementtiaukion reunoilla. Hän odotti jotakin kärsimättömästi. Seinässä olevat säteilyvaarasta kertovat kyltit eivät haitanneet häntä. Hän oli murtanut ovet tänne suljetulle osastolle, ja odotti nyt tapaamista. Satoja metrejä leveä sali oli täysin tasoittamatonta betonia, joka oli vain valettu siihen. Myöhemmin paikan päälle oli noussut lyijyllä vuoratut seinämät ja … Jatka lukemista Varjoja aikomuksista

Pimeyteen hänen valonsa putosi

Suuri Arkisto Onu-Metru     “Kapura. Mitä sinä teet?” Umbra huusi kun näki Kapuran juoksevan kirja kädessään pois. Tulen toa painoi näppäintä, joka avaisi hissin paineoven. Umbra tuli juoksuaskelin kohti Deleva vähän matkaa takanaan.   “Missä ol-” Valon Toa jatkoi, kun näki oikealle puolelleen kääntyvässä hyllyjen muodostamassa käytävässä tajuttoman Matoron ja Whenuan.   “Mitä”, hän … Jatka lukemista Pimeyteen hänen valonsa putosi

Viisauden alkulähteillä

Suuri Arkisto Onu-Metru Hissi liikkui syvälle maan uumeniin, ohittaen valokivilouhoksia ja arkeologisia kaivantoja. Mustan ja violetin sävyisiä kaivosmiehiä oli hakkujensa ja kanokaporiensa kanssa tekemässä töitään. Siellä täällä kuului kilkutus ja räjähdyksiä kun joku räjäytti uusia kaivoskäytäviä. Hissimusiikki soi hiljaisella. Onu-Metru oli koko ajan liikkeessä kuin valtaisa organismi. Suuret ilmalaivat laskeutuivat valtaisaan avolouhokseen, tuoden mukanaan erilaisia … Jatka lukemista Viisauden alkulähteillä

Legendojen syntysijoilla

Coliseum   Viimein toat saapuivat kaupungin keskelle, Coliseumin portille. Tämä Le-Metrun suunnan avoin portti oli täysin identtinen viiden muun portin kanssa, jotka johtivat tähän tärkeään risteykseen. Coliseum oli kaikin tavoin Metru Nuin sydän. Sen majesteettiset tornit huokuivat muinaisuutta, aikaa jolloin itse Mata Nui oli laskenut saaren perustukset maahan.   Valtava Hau-naamion suojelevaa symboliikkaa noudatteleva muuri … Jatka lukemista Legendojen syntysijoilla

Poliisitapaus

Le-Metru Le-Metrusta kykeni aistimaan todellista suurkaupungin tuntua. Joka puolella ajoi erilaisia lentäviä, käveleviä ja leijuvia ajoneuvoja kiireisinä omilla asioillaan. Eritoten väylä Le-Metrun keskustasta Coliseumiin oli erittäin vilkas ja yllättävän tiheään vartioitu. Vihreitä vahkeja näkyi usein. Toat olivat ottaneet jokainen oman matoranin vetämän riksan, ihan vain koska he eivät jaksaneet kävellä. Pienet vihertävät olennot kiskoivat perässään … Jatka lukemista Poliisitapaus

Saapuminen

Metru Nuin kupoli Legendojen kaupungin siluetti piirtyi toain mieliin kun he katselivat Karzahnin saaren pohjoispäädyn niemenkärjen kallioilta näkyä. He olivat tulleet pitkän matkan pimeydessä, tunnelissa joka oli kauan sitten luotu pitämään valon olennot poissa Karzahnin valtakunnasta. Kaupungin savupiiput, tiedontornien ja testiratojen ääriviivat sekä taivaan täyttävä ilmalaivaliikenne olivat legendojen kaupungin tunnuspiirteet. Kaupunkia hallitsi kuitenkin Coliseum, kaupungin … Jatka lukemista Saapuminen

Kaupankäyntiä paholaisen kanssa

Karzahni Karzahni seisoi ylväänä salinsa päässä. Kaukaa hän näytti korkealta kuninkaalta, kuin joltakin Kuuden Kuningaskunnan johtajalta; läheltä sen sijaan paljastui hänen osista koottu ja uudelleen ja uudelleen korjattu haarniskointinsa. Hänen harteillaan oli vaaleansinisellä metallilla päälystetty hohtava viitta; kasvoillaan hän kantoi naamioista tehtyä naamiota, jonka pahansuopa ilme olisi karkoittanut minkä tahansa pimeyden olennon takaisin syvyyksiin. Hänen … Jatka lukemista Kaupankäyntiä paholaisen kanssa

Kuutisen grammaa hulluutta

Karzahnin salit Karzahni istui matoralaisten kivisistä pääkalloista tehdyllä valtaistuimellaan. Valtaistuin oli koristeltu erilaisilla terillä ja miekoilla jotka oli sulatettu yhdessä pääkallojen kanssa yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Se hallitsi valvontasalia ja loi uhmaavaa tunnelmaa, jota aiheutti erityisesti valtaistuimella silmät kiinni oleva olento, Karzahni. Karzahni oli muinainen olento, yksi universumin vanhimmista asukeista ja hallitsijoista. Hän kantoi kasvoillaan Olisia, … Jatka lukemista Kuutisen grammaa hulluutta