Herätys ei todellakaan ollut skorpionin helpoimpia. Olkoonkin, että yöunet olivat olleet rauhallisimmat miesmuistiin, ei arkeen nouseminen silti ollut kovin mukavaa. Varsinkaan, kun havaitsi joutuneensa lukituksi täysirautaiseen vankiselliin, puolet tuoreista selkäpanssareista hajonneena kappaleiksi. Sellin oven avaamaan saapunut selakhi oli sitonut yhä verta tihkuvan olkapäänsä. Huiskiva häntä oli kuitenkin vain haavoittanut. Killjoyn omatunto lakkasi soimaamasta viimeistään, kun … Jatka lukemista … se koskee sinua!
Avainsana-arkisto: Killjoy
Hopeaa Mustalla
Onu-Metru, Mustan Käden tukikohta Onko tämä L Ä Ä K E T TÄ ? E- e- ei, TOHTORI. Olen T E R V E. E H E Ä. K O K O N A I N E N. t-tai ainakin o l i n TEEMME SINUSTA KOKONAISEN EHJÄN YHDEN Koneet tarttuivat häneet. Kylmät sormet kiertyivät … Jatka lukemista Hopeaa Mustalla
Valkoinen Käsi I
PROLOGI Suoraan sanottuna, harkitsin vakavasti harppuunanterän ampumista kaulavaltimoni läpi. Terä pureutuisi kaulaani ja pistäisi auki suoneni, ja hetkessä sydämeni sykkisi ulos elämäni taivaansinisen veren virtana. Sykkisi ulos petoksen ja menetyksen. Lopettaisi tuskan. Luovuttaminen olisi niin helppoa. Suloista. Tie rauhaan ja uneen. Pako. Kummaan paikkaan itsesi karkotit syyttä syyllisten seuduille Korpinmuotoiset ajatukset eivät lakkaa piinaamasta minua. … Jatka lukemista Valkoinen Käsi I
Nascoston Haltijat
Meri Tuuli oli laantunut juuri sen verran, että puinen pieni purjelaiva oli uskaltanut lähteä matkaan. Hitaasti halki öisen aallokon seilaava paatti kadotti verkkaisesti Xian länsipuoliskon saariston taakseen. Avomerelle saavuttuaan ahtaasti matkustavan viisikon pienikokoisin jäsen otti piippunsa esiin. Purjetta vahtivalle skakdille huolensa kanssamatkustajistaan esittävä po-matoran huomasi harmikseen piippunsa kastuneen myräkän aikana. Valkoinen, raskasrakenteinen zakazlainen ojensi toverilleen … Jatka lukemista Nascoston Haltijat
Et voi kävellä pois luotani
”Piditkö viimeöisestä unestasi, kultaseni? Minusta se oli aika hyvä, vaikka itse sanonkin.” ”Voisitko lopettaa. En tarvitse enempää stressiä elämääni.” ”Vai stressiä. No minkälaista stressiä se sitten oli?” ”… älä puhu siitä.” ”Luulisi hieman erilaisen stressin olevan mukavaa vaihtelua… ehkä jopa terveellistä!” ”Anna olla.” Visokki ei tiennyt, mitä ajatella Manun aiheuttamista häiritsevistä uneliaisuuksista, mutta ehkä kamalinta … Jatka lukemista Et voi kävellä pois luotani
Tulinoidan perillinen
Xian etelärannikko Voitonhammas Usva oli mustan meren yllä myrkynvihreää. Haihtuessaan aamukasteen ja aurinkoin tieltä se paljasti satojen metrien syvyyksistä pohjamudista aina korkealle pinnan yläpuolelle nousevan mustan torahampaan. Synkeästä valurautaverkostosta tehdyn piikkimäisen tornin terävän kärjen valosilmä välkkyi raudan sisällä ulvovan koneiston tahtiin. Mustan tornin ahnaat porat pureutuivat päivä päivältä syvemmälle lahdenpohjaan imien sedimentin alta sinne aikain … Jatka lukemista Tulinoidan perillinen
Tulinoidan oppipojat
Aikana ennen aikaa ennen aikaa Matoralainen kansa oli kerääntynyt todistamaan ihmettä. Ihmeen loihtisi esiin noita. Noita seisoi kivikirkon portailla kansan edessä. Suuren dyynimuurin lailla po-matoralainen kansa ympäröi tulinoitaa, tulinoidan oppipoikaa ja ennen kaikkea tulinoidan ihmettä. Portaikon juurella oli pieni järvi, jonka muoto oli levinnyt täydellisen, virheettömän pyöreäksi. Noidan suuri taikarinki oli kuin vettä, mutta mustaa … Jatka lukemista Tulinoidan oppipojat
… ja vähemmän pahat purppuraan.
XMS Donovan Seinän vieressä, viileyttä tarjoavan ilmanvaihtokanavan edessä, istui keltainen skakdi. Ilmeikäs olento näytti siltä, kuin hän olisi kompensoinut vaatimatonta harjaansa massiivisella leuallaan. Se ei kuitenkaan ollut näyssä erikoisinta, vaan sitä oli skakdin hyvin epätavallinen vaatetus. Violetti, skakdin ruumiinmuotoon pelottavasti mukautuva puvuntakki kiilsi salin kirkkaissa valoissa. Skakdin punainen solmio ja taskuliina sopivat täydellisesti tämän silmien … Jatka lukemista … ja vähemmän pahat purppuraan.