Kapuran huone Bio-Klaani Hetkeen ei tulen toa voinut muuta kuin katsoa seinälle kirjattua viestiä. Sanoja, jotka huusivat ja niitä, jotka huusivat Seppä oli tilassa yksin – se oli onnekasta, koska juuri tällä hetkellä Kapura ei olisi pystynyt reagoimaan minkäänlaiseen uhkaan. Hänen työpöytänsä ja sänkynsä lepäsivät juuri niillä paikoilla kuin viimeksikin. Sekunnit (vai minuutit?) kuluivat, ja … Jatka lukemista Punaiset sanat
Avainsana-arkisto: Kapura
Punasiirtymä: Setheus
Zairyhin saari Vuosia sitten Keskipäivän kaksoisauringot häikäisivät matoraneja, jotka kulkivat pitkin hiekkarantaa. Niiden lämpösäteily paahtoi rantahiekan tulikuumaksi, mutta kumpaakaan ei se haitannut. Tarek, onu-matoran, oli saarella viettämiensä vuosien aikana tottunut kuumuuteen, eikä se ollut ongelma tulen elementtiä edustavalle Kapurallekaan. He loivat vielä viimeisen silmäyksen pienoisaluksen hylkyyn, joka oli tuonut ta-matoranin saarelle. Se oli pahasti rikkoutunut, … Jatka lukemista Punasiirtymä: Setheus
Punasiirtymä: Norea
Kani kömpi ylös ja huomasi tärisevänsä innosta. Aarre! Siellä oli aarre! Nyt teki mieli lausua kunnon runo. Jänö tunsi monta runoa, vaikka suurinta osaa saattoikin haukkua hirveäksi. Kritiikistä ei vemmelsääri kuitenkaan välittänyt varsinkaan keskellä autiota metsää, joten se rykäisi äänekkäästi ja jatkoi luistelua lausuen valitsemansa värssyn olemattomalle yleisölle. olipa keran kani jolla oli arrteet kunes … Jatka lukemista Punasiirtymä: Norea
Punasiirtymä: Abraxas
Ranta, Bio-Klaanin saari Ilta Kapura huokaisi ja käänsi katseensa merelle. Ilta otti koko saaren syleilyynsä. Hämärtyvä taivas hohti punaisena. Puut ja pensaat Kapuran ympärillä loivat maahan varjot, joita Tulen takoja erehtyi välillä luulemaan olennoiksi. Mutta nyt hän oli yksin, istui kannolla ja tuijotti merelle. Maassa hänen edessään lepäsi miekka, joka oli yhä tahriintunut vaaleansinisestä verestä. … Jatka lukemista Punasiirtymä: Abraxas
Arupakin ahjo
Admin-torni Vartija pyöritti kuluneelle puupöydälle levitetyn Bio-Klaanin saaren taas rullalle. Laivoja, sotakoneita ja sotamiehiä kuvanneet pikku puupalikat valuivat napisten kasaan, kun Guardian nosti kellastuneen ja haperoituneen saaren kartan rullana pystyyn. Yhä mietiskelyssään kynsin ja hampain roikkuva mies käänsi päänsä hitaasti oviaukossa odottavaan. Hän sujautti kartan lipastoon ja lähti astelemaan ovea kohti. “Ovatko pojat valmiina?” skakdi … Jatka lukemista Arupakin ahjo
E-ei yksiäkään enää
“Xen, puhelu sinulle”, Cody paiskasi kirjaston oven auki aivan epäinhimilliseen aikaan jo ennen keskipäivää. Kenraalivahki ynähteli jotakin epäselvästi hautautuessaan syvemmälle peittoon arkistohuoneen sohvalla. “Muttaeihännnmeilläedesholepuhelinta…” “Xen. Me kytkimme eilen virrat kolmoskerrokseen. Kaikki siellä on päällä, joten nyt myös puhelin. Sinä muistat tämän.” “Onkoaivanpakkojoseihaluahhhh…” “Xen. Sinä olet nyt kenraali. Sinä et voi nukkua puolillepäivin.” “Okeiokhei… annaminullheviisiminuuttia…” “Ei, … Jatka lukemista E-ei yksiäkään enää
VIELÄ YHDET!
Mustan Käden komentokeskus Onu-Metru Nurukan oli sotilaallisen auktoriteetin elkein tuottanut yläkertaan mittavat varannot parhaita juomia, mitä kaupungista löytyi. Ei vaatinut erillistä kehotusta, ennen kuin viime aikoina melkoisista stressitasoista kärsinyt väki oli jo tekemässä tuttavuutta Herran viinikellatoirin antimien kera. Suuri tietokonehalli oli raivattu tanssilattiaksi. Vanha pölyinen vinyyli soitti Metru Nuin iloisen ajan menoa. Herrasmiesten kadottua sivupöydän … Jatka lukemista VIELÄ YHDET!
Yhdetkö vielä?
Halawe tutki Mustan Käden keittiötiloja mielenkiinnolla. Kaikki oli aika antiikkisen ja vanhan näköistä, pölyä oli ympäriinsä ja lähinnä kahvinkeittimen luota oli poistettu harmaata pinttynyttä likaa. Angien heilutteli jalkojaan keittiön kulmaan työnnetyn baarijakkaran päälle kivunneena. Naapurihuoneessa oli myös baaritiski, mutta se vaikutti olleen pitkään kovin käyttämätön. Ylipäätään tuoleja ja muita huonekaluja oli vähän siellä täällä. Hän … Jatka lukemista Yhdetkö vielä?