Taaksepäin ajan säikeissä Hopeiset tasangot oli puhdistettu valkoisiksi. Taivaalla väärää valoa paistava tyhjyys oli imaissut värit sisäänsä. Jäljelle oli jäänyt vain kalpea maailma ja sen kalmaiset kulkijat. Todellisuuden itselleen anastanut seppä ei väreistä välittänyt. Hänen työstämä koneisto messinkisestä pinnastaan huolimatta hädin tuskin erottui valkoisista tasangoista. Luomuksen kuitenkin kuuli jo kaukaa. Se taivutti todellisuutta tahtoonsa vääjäämättömällä … Jatka lukemista XIII
Avainsana-arkisto: Ficus
To Be Contiuned
To Be Contiuned Act 1 Hulluuden orkesterissa on tahtipuikolla pahat tapansa. Cerevezin neljäs ikuisuus Hylättyjen Muistojen Laakson edustalla oli ollut hiljainen ja vailla kummallisuuksia. Hänen vierailunsa sora-aavikolle oli mennyt mukavammin kuin koskaan aikaisemmin. Hän oli onnistunut kuvittelemaan mukaansa viltin, pullollisen vettä ja istuintyynyn. Hänellä oli kaikki tarvittava rentouttavaa vaellusta varten. Hän oli pysähtynyt solan tietämille … Jatka lukemista To Be Contiuned
Surutulitus
Hänen nimensä oli Corrodér, ja hän oli voro. Ei varas, sillä varkaat olivat kunniattomia. Jos hän oli jotain, niin kunnian mies. Jos hän oli jotain, niin professionnell. Kun hän kävi yötä vasten, hän teki vain työtään. Toisten mielestä hänen työnsä – espionagen ja baguetten salat – olivat kunniattomia. Ne toiset olivat niitä, jotka tulisivat aina … Jatka lukemista Surutulitus
Musta Käsi III
TARINOITA VOISI LUONNEHTIA PALAPELEIKSI. NIIDEN KOKOAMINEN VIE AIKAA JA VAATII SEKÄ KÄRSIVÄLLISYYTTÄ ETTÄ HAHMOTUSKYKYÄ. JOKU ALOITTAA KOKOAMISEN EROTTELEMALLA REUNAPALAT, KUN JOKU TOINEN LÖYTÄÄ KAKSI TOISIINSA SOPIVAA PALAA KUVAN KESKELTÄ JA ALKAA RAKENTAMAAN NIIDEN YMPÄRILLE. LOPPUTULOS ON MOLEMMILLA KUITENKIN SAMA: KOKONAISUUS. SE LIENEE VAIN OSA LUONTOAMME. KUN NÄEMME OSAT MAASSA, MEIDÄT VALTAA TARVE SAATTAA NE KOKONAISEKSI. … Jatka lukemista Musta Käsi III
XII
Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun kellosepän lahoavat askeleet häpäisivät kaksoiskunigattarien valtakuntaa. Lihakasvojen hallitsijat aistivat, että tällä kertaa jokin oli toisin. Hopeisia tasankoja pitkin liikkuva musta hahmo eteni määrätietoisesti kohti parvien pesää. Kohti myrkynvihreän taivaan alla sykkivää pyhää kotia. Tasangoilla vaeltavat Va:t väistyivät sepän tieltä vasten kuningatarten käskyjä. Vaistot olivat parven tahtoa voimakkaampia. Ne haistoivat … Jatka lukemista XII
Kalmainen Käsi
Rúcioro Ennen sotaa https://meri.klaanon.fi/killjoy/Kalma/Earthshock+Suite.mp3 Perimätiedon mukaan sillä saarella oli ollut aikanaan selakhiväen majakka, mutta niin kauan kuin he muistivat, se oli ollut Tarkastajaksi kutsutun tarun koti. Tuskin kukaan oikeasti tiesi, oliko tätä olemassa, ja jos oli, asuiko tämä tosiaan siinä mahtipontisessa kivikartanossa, joka nykyään hallitsi saarta uhkaavalla siluetillaan. Talossa oli kerros kerroksen päälle kylmiä, kivisiä … Jatka lukemista Kalmainen Käsi
Dynamo: Tytär
Taivas oli tuhkaa ja meri oli liekeissä. Kuolemaa ei koskaan aiemmin oltu jaettu niin hirvittävässä skaalassa. Salmen yläpuolelta kohti sen syvyyksiä valuva Mustan Käden taistelulaiva jyrsi itsensä ja alleen jääneen xialaisen lentotukialuksen metallisirpaleiksi ja tulipalloiksi. Sadat elämät päättyivät silmänräpäyksessä, eikä taistelua johtavilla ollut aikaa edes noteerata niitä. Kolme ionisiipisten yksikköä jauhautui kuoliaaksi, vain jotta kolme … Jatka lukemista Dynamo: Tytär
Baterra
Sisällys YKSI NOLLA NELJÄ KAKSI VIISI KAKSI KUUSI Me elämme tietämättömyyden tyynellä saarella keskellä äärettömyyden mustaa merta, eikä meidän ole tarkoitus matkata kauas. — Howard Phillips Lovecraft Baterra Yksi Tuntikausia kestäneen naputuksen jälkeen taltta viimein läpäisi kiven. Viimeinen vasaranisku murensi syntyneen aukon juuri sen verran suureksi, että hopeanaamioiset kasvot mahtuivat työntymään siitä läpi. Pimeys oli … Jatka lukemista Baterra