Hoi! Kuulkaa tämä tarina, Valon Toan päiväkirja! Ennen myrskyn saapumista, ennen taivaalle pakoa, ennen lähtöään merille, rosvoksi Rumiskylille tuo jalo valon ritari, torni kirkas, matkalainen jätti tän selonteoksi kertomukseksi minulle kokemistaan vääryyksistä adminin tilinteoksi! On hän jo kokenut paljon, nähnyt, tuntenut, kitunut: Varjon vanhimman leluna, varjon hullumman ilona. Panssari mätä, hajonnut, löysät mutterit, nivelet, särkynyt … Jatka lukemista Valon Toan Päiväkirja
Avainsana-arkisto: Domek
Kunnian Avdentti
”Lutun yö, Annonan aatto, gukko kolmasti orrelta putoo.” Legendat puhuvat Valotusta, joka raottaa Varjon ja Valheen verhoa ja paljastaa Totuuden maailmasta. Valottu kantaa kultaista Valon Kanohi-naamiota. Naamiota, joka säteilee empatiaa ja myötätuntoa. Hän on Aurinkojen valtias. Hänet täytyy löytää. Hänellä on airut, joka levittää sanaa Valotun saapumisesta. Kultaisen soturin kultainen sanansaattaja. Kaikki valon toat pyrkivät … Jatka lukemista Kunnian Avdentti
Sama nimi, eri Kohtalot
Uusi Kievari Tren Kromin kadulla Kaupungilla väkeä parveili. Työpäivän jälkeen moni halusi käydä viihteellä, eikä koskaan tiennyt milloin nazorakien tai zyglakien pommi teki päivästä viimeisen. Osa kaupungin väestä ja klaanilaisista vaikutti olevan loputtomalla viihde- ja bileputkella (siihen asti, että rahat loppuvat). Meno ei sinänsä eronnut muista Välisaarten satamakaupungeista, mutta jonkinlaisia lopunaikoja osa asukkaista tuntui elävän. … Jatka lukemista Sama nimi, eri Kohtalot
Valottujen paluu
Joskus tarinat kiinnittävät huomiota myös vähäisempiin pelaajiin, sellaisiin joita ei löydy paholaisen shakkilaudalta. Yksi näistä olennoista oli Bio-Klaanin kunniajäsen, vapaapalokunnan maskotti ja kapakoiden pidetyin asiakas sekä saunamestari, Fabio. Kuten tavallista, Fabio heilutti häntäänsä. Hän heilutti valkeaa karvaista häntäänsä jatkuvasti. Kepen molekyylianalyysin mukaan hän oli energiakoira. Manu oli sitä mieltä, että rotu oli karva-analyysin ja fylogeneettisen … Jatka lukemista Valottujen paluu
Kuka minä olen?
Tyyni ja usvainen meri
Kapuralan tarinat
“Tuletko mukaan?” “H-hä?” Bio-Klaanin sataman yläpuolelle oli kerääntynyt muutakin kuin pelkkiä pilviä. Katseita, jotka Kapuraa ja Tagunaa valvoivat, ei kuitenkaan voinut tavallisin silmin havaita. Kaikkinäkevät olivat siellä yhteisestä päätöksestä. Katseiden omistajat olivat tunteneet vetoa siihen nimenomaiseen hetkeen. Kumpikin ymmärsi, että oli tapahtumassa jotain painokasta. Jotain, joka jättäisi todellisuuteen pysyvän jäljen. Mutta kaikkinäkevät antoivat kaksikolle vielä … Jatka lukemista Kapuralan tarinat
Kuiskija
Tuntematon kaupunki, veistäjän verstas Kaksi talttaa sitten kolmas. Jokaisen koko ja tarkoitus yksilöllinen, mutta yhtenäinen, aivan kuten on opetettu. Se oli kuin pieni yhteiskunta. Po-Matoralainen käsityöläinen hakkasi viimeisen kaiverruksen marmoriin, ja oli tyytyväinen. Hänen rukoukset eivät menneet hukkaan, ja laittoi rituaalinsa välineet takaisin työlaatikkoonsa. Kolmen eri talttojen käyttö oli luonut yhdessä uuden mestariteoksen käsityöläisen verstaassa. … Jatka lukemista Kuiskija
Allegro
Feterra-asema Sheelikalla oli kiire. Vain hetki sitten oli Zorak von Maxitrillian Arstein VIII välittänyt käskyn kiirehtiä valvontakammioon. Vain Sheelikalle tosin – Feterrat tuntuivat leijailevan rauhassa töidensä parissa ympäri aseman käytäviä. Niille Zorak ei ikinä puhunut sillä kiivaudella, jonka Sheelika oli vasta kuullut vastaanottimestaan. Toa säilytti tyyneytensä, vaikka tunsi hermojensa kiristyvän. Kierreportaikko valvontakammioon taittui nopeasti ripeän … Jatka lukemista Allegro