Versio 1.2 Windows | Linux | macOS Versiohistoria Ihme Maa 1.2 * Skin näkyy lopputeksteissä * Garanin vaihtoehtoisen dialogin näkee questin tehtyään myös silloin, jos kadotti saadun esineen * Vikean esineiden hitbox kattaa koko hyllyn * Korjattu bugi, jossa Guardian respawnasi joskus
Avainsana-arkisto: Aragan
Musta vapahtaja
Torahkshi katsoi, kun tyhjyys hänen edessään menetti läpinäkyvyytensä ja tiivistyi puiseksi oveksi. Sen kuluneen, homeisen pinnan puolesta uksen olisi voinut uskoa olleen täällä vuosisatoja, mutta silti sellissä oli silmänräpäystä aiemmin ollut vain hän itse. Ohuesta viivasta oven ja lattian välissä tihkui valkoista valoa. Olento asteli lähemmäs, raotti ruskeaa pintaa ja antoi silmiensä levätä näkymässä, joka … Jatka lukemista Musta vapahtaja
Kohtalon asukit I: Valon, varjon, elämän ja kuoleman taisto
Kolme rauhallista koputusta, jotka kumisivat vaimeasti lahonneen puuoven pinnalla. Faxadosq odotti hetken ja koputti sitten uudelleen, tällä kertaa hieman voimakkaammin. Se ei auttanut herättämään mökissä oleskelevan huomiota – jos hän siellä edes oli. “Ei ketään”, huokaisi Faxasosq ja kääntyi kohti Aragania. “Pitäisiköhän meidän–” “Minä kyllä tiedän, mitä meidän pitäisi tehdä”, vastasi tulen toa. “Väisty.” Faxadosqille … Jatka lukemista Kohtalon asukit I: Valon, varjon, elämän ja kuoleman taisto
Pimeys käsissä
Metsä Kaksi vuotta ennen sarastusta Faxadosqin ja Araganin taivallusta ei häirinnyt mikään fyysinen, aisteilla havaittava seikka. Ei muu ääni kuin lehtien kahina heidän askeltensa käydessä, ei mikään epätavallinen näköaistimus sitä lukuun ottamatta, että maailma oli yhä kuollut ja piirteetön, kuin harmaan kalvon alle piilotettu. Hän yritti kaikin voimin ankkuroida tarkkaavaisuutensa mihin tahansa polulla vastaan tulevaan … Jatka lukemista Pimeys käsissä
Viimeisen matkan valta
Tuntematon Kaksi vuotta ennen sarastusta Sama pimeys. Sama uni. Sama käsi, joka kurotti häntä kohti; henkilö, jolle se kuului, piilossa varjoissa. Samat hirviömäiset kynnet, jotka häntä joka yö vainosivat. Sama viesti, samat sanat, jotka piinasivat häntä käsittämättömyydellään. Ne olivat vain hänen alitajuntansa tuotosta, hän toisti itselleen, mutta se huomio ei apua tuonut. Vapauta se. Ja … Jatka lukemista Viimeisen matkan valta