Viidakkosaari, rantametsä

Viidakon suojissa koko pitkän ikänsä elänyt rupinen lehtisammakko oikoi raajojaan ja nousi varovasti ylös. Öisen metsän pohjalle hetki sitten katkenneelta vakio-oksaltaan pudonnut kostea möngertäjä katseli hämillään ympärilleen, lipoi kieltään ja loikkasi sitten suojaan läheisen mättään taakse. Sammakko ei saanut koskaan tietää mikä sen oli juuri ohittanut.

Muut metsän eläjät tajusivat kuitenkin väistyä ajoissa pois eversti 437:n helvetillisesti jylisevän hahmon tieltä. Torakan selkää koristava suihkumoottoriviritelmä pahoinpiteli metelillään nazorakin korvia, mutta se ei kuitenkaan vienyt everstin huomiota pois tämän edellä loikkivasta ninjasta. Nazorak sai kerta toisensa jälkeen Ämkoon kiinni suunnattomalla vauhdillaan, mutta admin onnistui kuitenkin aina torjumaan torakan väkivaltaisen töytäisyn joko miekallaan tai energiakädellään.

Metsän poikki miltei lentävä Mäksä huitoi miekallaan vinhasti, mutta kuitenkin harkitusti. Oli ainoastaan ympäröivän pimeyden ja nazorakin huiman vauhdin ansiota, että everstin kaula ei ottanut osumaa huippuunsa hiotusta teräaseesta. Iskujen osumatarkkuutta heikensi myös Ämkoon jatkuva tarve varoa metsän oksistoa ja muuta kasvillisuutta. Tämä ei ollut lainkaan helppoa johtuen siitä seikasta, että klaanilaisen vihreänmustat jalat eivät ennättäneet tavoittamaan maata juuri lainkaan.

Vauhdin hurman ja tilanteen yleisen kaoottisuuden nostattama taisteluvimma sai everstin silmät kiilumaan silkasta innosta. Nazorak-sotilaan raivokas nauru raikui suihkumoottorien väkivaltaisen jyminän taustalla, ja eliittisoturi näytti maata viistäen lentäessään kerrassaan hirviömäiseltä. Tästä huolimatta paljolti järkyttävämpienkin näkyjen kovettama Ämkoo ei pelännyt. Yhtälailla taistelun innoittama miekkasoturi purskahti kauhistuttavaan nauruun, ja metsän halki kiitävä teräasein varustettu kaksikko muuttui sillä hetkellä kirjaimellisesti painajaismateriaaliksi.

Miekkojen iskut seurasivat toisiaan. 437 pisti miekkansa kärjellä suoraan kohti Mäksän rintaa, mutta tämä väisti iskun täpärästi mätkäisten torakan miekan omallaan viistämään maata. Mäksä iski toisen jalkansa ohittamaansa oksaan suorittaen täten tyylikkään pyörähdyksen. Samaan aikaan klaanilaisen toisen jalan kantapää osui lähes tarkalleen 437:n mekaaniseen silmään. Mäksä vaihtoi nopeasti jalkaa, suunnaten seuraavan potkunsa torakan metalliseen kylkeen. Yhä valtavalla vauhdilla kiitävä 437 lennähti hieman poispäin vastustajastaan. Hänen mekaanisen silmänsä kuva rätisi.

Mekaanisen silmän virhekuvan hämmentämä nazorak ei ehtinyt väistää ajoissa kohdalle sattunutta ikivanhaa oksankarahkaa. Oksa räsähti kappaleiksi osuessaan epätoivoisen väistöliikkeen suorittaman nazorakin lentopeliin, ja osuman saatuaan toinen suihkumoottoreista päätti lakata toimimasta. 437 ei onnistunut enää kontrolloimaan lentoaan, ja nazorak singahti täysin holtittomasti Ämkoota kohti, vieden tämän mukanaan.

Pian maanläheisen lentoradan omaava pari lennähti ulos metsästä. Nazorakin suihkumoottorit pettivät lopullisesti samalla kun torakka yritti hätäisesti tavoitella jaloillaan maata. Tämä onnistui, ja 437 mätkähti rannan vaalealle hietikolle samalla kun Ämkoo heittäytyi paljon kauemmas. Ämkoon tumma viitta pelmahti adminin epäonnistuttua laskeutumaan jaloilleen, ja hetken kumpainenkin kamppailijoista makasi paikoillaan hämärällä rannalla.

Lopulta äkkinäisen juonenkäänteen sekoittama nazorak onnistui kokoamaan ajatuksensa. 437 avasi silmänsä huomatakseen, että Ämkoo oli jo kohonnut istumaan.

“Olet todellakin arvoiseni vastustaja”, 437 tokaisi ja nousi pystyyn suihkumoottorien pettämisen aiheuttaman savun ja tomun keskeltä. “Mutta miekkatekniikkasi ei riitä peittoamiseeni.”

Ämkoo yskäisi pölyä keuhkoistaan ja nousi seisomaan nojaten miekkaansa. Miekkasankari vastasi torakan uhitteluun ainoastaan terävällä katseella.

“Sinä et ymmärrä, klaanilainen. Vaikka miekkasi onkin väkevä, se on silti vain miekka. Kun sinut erottaa aseestasi, olet täysin tarpeeton. Mutta katso minua. Vahvin aseeni olen minä itse.“

Eversti otti vauhtia ja lähti juoksemaan kauempana hietikolla seisovaa klaanin adminia kohti. Everstin yllätykseksi Ämkoo jäi kuitenkin seisomaan paikoilleen, pidellen miekkaansa veltosti sivullaan.

“Itse et ymmärrä”, miekkapaholainen murahti katsoen vakavana lähemmäs syöksyvää torakkaeverstiä. Nazorak kuuli tämän, ja kuvitteli klaanilaisen pitävän tätä suorastaan pilkkanaan.

Eversti karjaisi ja heilautti asekättään kaikin voimin osoittaen sen pisimmällä terällä suoraan vastustajansa vihreitä kasvoja kohti. Ämkoo ei edes yrittänyt kohottaa teräänsä vastaamaan iskuun.

Verenpunaisena välkkyvän energiakouran raaka hohde oli vähällä sokaista everstin kun Ämkoo tarttui kasvojensa tasalla viilettävään nazorak-terään puhtaasta varjoenergiasta koostuvalla nyrkillään. Energiakäden raa’an voiman turvin onnistui admin kiskomaan everstin lähemmäs, potkaisten samalla tätä jalkaan. Nazorak horjahti vastustajansa vierelle, joka yhä piteli kiinni torakan kädestä työntyvästä teräaseesta. Pian Ämkoo päästi kuitenkin irti, kohotti miekkaansa ja iski.

437:n entisen miekan katkaistu terä pyöri villisti ilmassa ja upposi sitten kymmenten metrien päässä kasvavan puun paksuun runkoon. Eversti tuijotti katkenneen teränsä perään, ärähti sitten ja muisti hypätä pakoon uuden iskun pelossa. Ämkoo ei kuitenkaan lyönyt, vaan painoi valkean samuraimiekan huolellisesti huotraansa, tuhahti ja katsoi sitten everstiä.

“Jos voimani olisivat lähtöisin tästä miekasta eivätkä itsestäni, jääsaarella kuollut haarniskoitu toverisi olisi nujertanut minut jo aikoja sitten”, Ämkoo puhui ja päästi irti vyötäisillään roikkuvasta aseestaan. “Mutta niin ei ole. Minä selvisin valkean turagan koulutuksesta kauan ennen kuin olin koskenut yhteenkään miekkaan.”

Ämkoo kohotti punahehkuisen nyrkkinsä kasvojensa tasalle, avasi sen ja heilautti sitten sormiaan kutsuvasti.

“Ala tulla”, Ämkoo sanoi. “En miekkaile aseetonta vastustajaa vastaan. Näytän sinulle turaga Bakmein tyhjän käden tekniikan.”

Everstiä ei tarvinnut käskeä. Mielenkiinto paistoi verenhimoisen nazorakin silmistä tämän iskiessä nyrkkinsä yhteen ja lähtiessä samalla astelemaan vahvoin askelin Ämkoota kohti.

[spoil][/spoil]