Luola

“Kongu, kävi tuuri, että pelastin sinut”, Xiantoksen ääni kuului.
“Mitä?” Konguboss kyseli hermostuneena “Missä minä olen?”
“Älä pelkää”, jostakin kuului tohtorin ääni, “emme tee sinulle mitään pahaa”
“Miten voisin luottaa teihin?” Konguboss hermostui enemmän “Yrititte tappaa Chocon!”

Yhtäkkiä oli hiljaista. Toa nousi pehmeältä sängyltä. Hän lähti kävelemään kohti luolan uloskäyntiä, josta hän huomasi puisen talon. Hän käveli sen luokse ja löysi sieltä asekynnet ja repun. Konguboss ryösti molemmat ja häipyi paikalta rappusia alas, jotka olivat talon vieressä.

Lehu-metsä

Ilman Toa saapui Lehu-metsään. Puiden välistä kuului surinaa, jokin tuli häntä kohti. Agressiivinen Nazorak hyökkäsi Kongua kohti.

“Ajattele nopeasti”

Xiantos lävisti katanalla Nazorakin kahtia. Kongu oli nähnyt aivan samanlaisen katanan Lewalla.

“Mistä sait tuon?”
“Sinun ei pitäisi olla täällä”, Xiantos neuvoi, “Lähde niin saat vielä elää. Niitä tulee muutenkin kohta lisää. Juokse.”
“Miksi autat minua?” Konguboss kysyi, mutta Xiantos oli jo ehtinyt häipyä, “Nopea kaveri”

Toa tunsi reitin. Ei niin tiheähkö polku ja johtaa Bio-Klaaniin. Hän lähti kävelemään sinne päin. Joka kerta hänelle muistuu se, kun Werekk hyökkäsi pieneen Matoran-kylään puiden latvoissa. Hän saapui taas Klaanin portille.