Keskellä merta

Kolmikko ajeli merta pitkin Äksän punaisessa moottoriveneessä.

“Aiotte siis mennä Destralille?”, KGB kysäisi, “En aio estää teitä, mutta varoitan teitä: te kuolette”

“Emme välitä”, Matoro sanoi äänensävyllä, joka oli kaikkea muuta, kuin huolestunut, “Kaikkein tärkein on Nimdan löytäminen. Ja naamioni alkuperä selvittäminen”

“Omapa on elämänne. Aion jäädä veneeseen odottamaan.”

“Hyvä on”, Xxonn sanoi, “Muttet sitten pengo tavaroitani!”

“Voitko sitten kertoa meille vähän enemmän saaresta?”, Matoro kysyi KGB:ltä vähän ajan kuluttua, “Kuinka pääsisimme sinne ja muuta”

“Aah. Hyvä, että kysyit. Ilman sitä, ette olisi päässeet linnakkesta sisälle.”

“Sisäänkäynti on eteläisellä osalla. Mutta jos teillä ei sattuisi olemaan Makutalta näýttävää ruumista, niin ne eivät päästä teitä sisälle hymy huulilla.”

“Toinen tapa olisi lentää muurin yli. Sattuisiko tämä vene muuntua lentokoneeksi?”

“Viimeksi, kun tarkistin, ei”, Xxonn vastasi. “Mutta saatan olla väärässäkin”

“Voiko sitten päästää jollakin muulla tavalla?”, Matoro kysäisi.

“En usko”, KooGeeBee vastasi, “Mutta jos joku on räjäyttänyt reiän johonkin, niin se saattaa olla mahdollista. Muttei kannata ottaa riskiä.”

“Voisimme sitten käyttää näitä Volitakeja, joita hankin Klaanissa, kun ne olivat alennuksessa”, Matoro sanoi ja otti laukustaan kaksi naamiota.

“Siistiä!”, Äksä sanoi, “Mikä on niitten voima?”

“Nämä ovat siis Volitakeja “, Matoro vastasi, “Joten niitten voima on tehdä käyttäjästä lähes näkymättömän….”

“Hienoa! Miksi emme ajatelleet tätä jo alussa?”, Xxonn sanoi innoissaan.

“Anna minun puhua loppuun.”, Matoro sanoi ärtyneenä, “Se silti jättää varjon. Ja meidät voivat nähdä ne, joka käyttävt kanohi Eldaa, Arthronia ja Rodea. Joten vältelkää niitä.”

“Ai, joo”, KGB sanoi, “Porttti on muuten suljettu, kuin silloin kun joku Makuta hyväksyy, että päästäisi jonkun”

“Miten hitossa me sitten pääsemme sinne?”, Matoro kysyi, kuin se olisi ollut maailman ilmiselvin kysymys – kuten se olikin.

“No, siinä on tavallaan sellainen sisäpuhelin. Siihen pitää puhua ja jos Vartioiva Makuta hyväksyy puhujan, hän avaa portit.”

“Jos meillä VAIN olisi Mahikeja!”, Xxonn sanoi turhautuneena.

Sen jälkeen Matoro jäi miettimään suunitelmaa.

***

Sininen vene saapui pelottavan näköiselle saarelle. Äksä ja Martti nousivat veneestä. KGB jäi yksin veneeseen. Äksä myös otti veneenavainet veneestä. Matkan aikana. Matoro ja Xxonn olivat harjoitelleet Volitakejen käyttöä ja Matoro oli keksinyt suunnitelman. Kaksikko tuli portin eteen.

“Avatkaa portti, likaiset Makutat ta räjäytämme sen!”, Matoro karjaisi.

“Eeh. Luulen, että tuota nappulaa pitisi painaa”, Äksä sanoi ja osoitti sisäpuhelimessa olevaa nappulaa.

“Ai. Kiitos. Hehe”

Matoro yritti uudestaan:

“Avatkaa portti likaiset Makutat tai me räjäytämme sen! Tämä on hyökkäys!”

“Kuulkaa, herra”, Makuta sisäpuhelimella vastasi, “Emme tahtoisi, että yrittäisitte hyökätä. Jos ette aio muuttaa mieltänne, niin pari miestämme tulee ja tappaa teidät. Valinta on teidän”

“Emme muuta mieltämme”, Matoro vastasi.

“Omapa on valintanne”, sisäpuhelin vastasi.

Matoro ja Äksä käynnistivät Volitakejen voimat. Vähän ajan kuluttua, portti aukesi ja ulos astui neljä Makutaa. He eivät huomanneet kaksikkoa, jotka luisuivat portista sisään.

Kaksikko tuli portista sisään. He yrittivät kulkea seinien lähellä, ettei heiltä jäisi varjoa. He etsivät pientä hylättyä rakennusta, josta KooGeeBee oli heille kertonut matkan aikana, josta he voisivat saada tietoa, heidän etsimästä Makutasta. Yksi Makuta, jolla oli suhteellisen pyöreä Kanohi ja terältä näyttävä terä päälaella ylöspäin osoittaen. Rode. Makuta huomasi kaksikon. Hän päätti tarkkailla, mitä he tekisivät. Kaksikko löysi etsimänsä rakennusta lopulta. He menivät ja yrittivät avata oven ja heidän yllätykseksen, se ei ollut lukossa. He menivät sisälle ja lakkasivat käyttää naamiovoimiaan, voiman säästämiseksi. Siellä oli kaappi, jossa oli entisten Makutojen tiedostoja. Oiva paikka etsiä Itroz sieltä.