Bio-klaanin hautuumaa
”Mahrox”, Turaga puhuu.
”Moni meistä ei ehtinyt tuntea sinua ennekuin olit jo poissa. Yhtenäisyys, velvollisuus, kohtalo.”
Suurempi arkku lasketaan hautaan. Sadepisarat ropisevat maahan jatkuvasti.
Kolme laukausta.
Matorankolmikko alkaa lapioida multaa.
”Matoran Frottik”, puhuja sanoo kuuluvasti. Matala ääni ei tahdo kuulua sateen läpi.
”Hän antoi kaikkensa tovereilleen – meille. Yhtenäisyys, velvollisuus, kohtalo.”
Pieni arkku lasketaan kuoppaansa. Puisen arkun pintaan on poltettu matoranien vartiokeihäs.
Kolme laukausta ilmaan. Erästä Gukkoa osuu. Se putoaa metsään.
”Kissabio”
”Hän…hän…. Yhtenäisyys, velvollisuus, kohtalo.”
”Oli?”, pieni hämähäkkiotus tahtoo sanoa. Ajatus tulee ulos piipityksenä. Manu on ryöminyt puunrungon alle turvaan sateelta.
Jälleen pieni arkku lasketaan kuoppaan. Se ei ole pieni siksi, että vainaja olisi pieni, vaan siksi, että noin puolet vainajasta räjähti taivaan tuuliin.
Kolme laukausta ilmaan. Ammukset katoavat sateeseen.
”Matoran Ornu ja Tuthak”, Turaga sanoo sateen läpi.
He taistelivat urheasti Laivastossa ja pääsivät nyt Mata Nuin luo ylös. Rauha heille. Yhtenäisyys, velvollisuus, kohtalo.”
Keetongu laskee puuarkut vierekkäisiin kuoppiin. Niiden pintaan on kaiverrettu Bio-Klaanin laivaston tunnus ja jalojen sotureiden nimet juhlallisilla kirjaimilla.
Laukaukset.
Tuuli ravistelee läheistä lehtipuuta. Sadepisarat läiskähtelevät sen lehtiin.
Monta laukausta ja liian monta nimeä kuluu.
Kun viimeinenkin arkku lepää maan uumenissa hautakivien alla, märät hahmot alkavat liikkua kohti linnoitusta kuolemanhiljaisuuden vallitessa.
Jokainen tietää että tämä oli vasta alkua.
Jotenkin kiehtova osa. Suora jatko edelliselle, mutta sävyltään tämä käy aina välillä mustan komedian puolella. Minusta taisi olla tärkeää listata kaikki muutkin kuolleet… vaikka se on joku Mahrox niin se ansaitsee silti hautajaismenot!
Viimeinen lause on kyllä hyvä. Tämä oli vasta ensimaku sotaan. Monta tullaan vielä hautaamaan.
Hauskaa yhteistarina-corea mainita tässä kaiken maailman Mahroxit, ja onhan tämä myös (retroaktiivisesti) tärkeä osa Kissabio-mytologiaa.
Jäin vähän miettimään hautajaisten anonyymiä turagaa… korjatkaa jos olen väärässä, mutta hänellä ei vissiin tehty enää mitään
Minusta se on vaan Isä Rusko? Se on kuitenkin kuvattu Klaanin Mata Nuin seurakunnan johtajaksi, ja se on turaga, niin roolin puolesta se lienee tämä jäbä
Tätä minäkin mietin. Isä Rusko esitellään 2015 ja sopii hyvin tähän kohtaukseen.
Joo, minustakin tämä on Rusko jos joku. Se on kuitenkin kaupungin Mata Nui -uskon päämies.
Olipa hirveää todistaa tämä alkuperäismuodossaan. Päässäni vain pyöri samaan aikaan tämä kohtaus Mustan kissan tangosta.
”–– puhuja sanoo kuuluvasti. Matala ääni ei tahdo kuulua ––.”
Kuuluva ääni ei kuulu.
Aika saumaton jatko edellisestä, vaikka aikamuoto vaihtuukin matoroon. Lintuvitsi pistää kyllä silmään, mutta muut vitsit kestävät tarkastelua minusta nykyäänkin. Kissabio, siis. Aika onnistunut kommentaari oudon fooruminimimerkin ropetulkinnasta; eräänlainen proto-membu.