Ulkopiha

Kaksi olentoa, punahopeinen Toa sekä kasvillisuuden Matoranin ja Gahlok Van fuusio juoksivat kohti Klaanin linnoitusta. He olivat Vaehran, alias VezonThunder ja Gahlok Va, Arkistojen hoitajia, jotka uteliaisuuttaan olivat matkalla kohti Bio-Klaanin uljasta linnoitusta. Ikkunoissa välkkyi plasma-aseiden valot kun kaksikko käveli metsäpolkua pitkin linnoitukselle.

Pian kaksikko päätyi Klaanin ulkopihalle, jossa he huomasivat tumman olennon, joka koetti painovoimahyökkäyksillään voittaa outoja mekaanisia robotteja.

“Näyttää siltä että joku tarvitsee apua”, Gahlok Va sanoi, kaivaen repustaan Elementtikeihäänsä. Keihäällä pystyi luomaan käyttäjän elementaalivoimiin perustuvia hyökkäyksiä.

Vaehran puolestaan otti tarvikevyöllänsä roikkuvan miekkansa kouraansa. Kaksikko lähestyi kolmea nelikätistä konetta.

“Hei, tuohan on Matoran, ihan selvästi”, Gahlok Va sanoi, muistellen Matoraneista käsittelevää kirjaa. “Miten se voi laukaista painovoima-aaltoja ja hallita koneiden massaa?” hän ihmetteli ääneen.

“Meillä ei oikein ole aikaa mietiskelyyn, vaan joudumme toimimaan”, Vaehran sanoi, luoden miekkansa terän tulikuumaksi.

Gahlok Va juoksi robottien luokse, kasvattaen elementtikeihäällään maassa olevaa ruohoa. Ruoho vangitsi kartiomaiset robotit vähäksi aikaa.

“Vaehran, tarvitsen voimiasi!” Gahlok Va huusi, samalla tutkaillen olentoja. Kolme silmää, neljä kättä ja olkapäissä suuret plasmakanuunat. Näistä ei ollut Arkistoissa mainintaa ollenkaan, ja se tuntui Gahlok Vasta oudolta.

Vaehran loi miekastaan tulipalloja, jotka hän kohdisti Feterrojen panssareihin. Lieaskat nuolivat panssareita, mutta mitään jälkeä ei tapahtunut. Teräskuori piti pintansa.

“Mitäs nyt?” Vaehran kysyi, kun maasta noussut Matoran iski yhden robotin kovaa kohti maata, jolloin kivimurskaa lenteli ympäriinsä. Robtti nousi kraaterista vahingoittumattomana ja alkoi ladata plasmakanuunaansa, jonka iskun se suuntasi Gahlok Van luomiin kasveihin, jotka olivat vanginneet sen toverit.

“Ei näitä pysäytä mikään”, Gahlok Va sanoi, luoden suuria lonkeroita joilla koetti vangita yhden Feterran. Robotti leikkasi käsillään itsensä vapaaksi lonkeron puristuksesta.

Umbra katseli ystäväänsä Levahia, joka nousi tajuttomuudentilasta hänen viereltään.

“Mitä on tapahtunut?” Orton kysyi, kun Umbra painoi ystävänsä maahan, jolloin plasmapallo lensi ohi.

“Ei paljoa mitään. Kaksi tyyppiä tuli tänne taistelemaan robotteja vastaan. Toinen hallitsee liekkejä ja toinen kasvillisuutta, näemmä,” Umbra kertoi.

Vaehran oli juuri iskemässä telekinesialla nostamansa kiven päin suureen juureen köytettyjä robotteja, kun jokin sai Feterrat lleikkaamaan juuren kappaleiksi ja lähtemään ulkopihalta.

“Minne nuo ovat menossa?” Gahlok Va kysyi, kun robotit eivät enää välittäneet hänestä vaan menivät hänen ohitseen.

Arkistojen hoitajat tulivat Levahin ja Umbran luokse. Arkistomestarit eivät tunnistaneet Umbraa.

“Keitä olette?” Vaehran kysyi kaksikolta.

“Olen Orton Levah ja tämä tässä on Umbra”, Levah vastasi.

Vaehran ja Gahlok Va eivät uskoneet korviaan kun kuulivat Matoranin nimen. Umbra, noin pienessä kehossa ja painovoiman hallitsija. Kaikkea sitä näkeekin.

“Hrh… En tiennytkään että suosit violettia nykyisin, Umbra”, Gahlok Va sanoi matoranille.

Nelikon huulenheitto loppui siihen kun he huomasivat robottien lentävän kohti linnoitusta.

“Meidän täytyy lähteä linnoitukselle”, Umbra sanoi ja muut nyökkäsivät. Nelikko lähti juoksemaan kohti tuhottua seinää…