Nazorakien tunneli

Viisi Klaanilaista kävelevät syvän hiljaisuuden vallitessa matalaa käytävää. Tiimin johtaja, Makuta Nui uudessa haarniskassaan hiippailee etummaisena. Hänen punaiset silmänsä loistavat pimeydessä.
“Shh!, tuolla näkyi liikettä”, Manu kertoo telepaattisesti tiimiläsille. Jokin liikahti käytävän päässä.
Matoro astuu Makutan takaa esiin. Hänen teleskooppisilmänsä ääntelee pimeydessä.
Yökiikari aktivoituu. Jään Toan teleskooppisilmä (tai oikeastaan yksi kolmesta) muuttuu vihreäksi ja Matoro katsoo eteenpäin.
Matoro näkee kaksi laihaa hahmoa – torakoita. Ne olisivat helppo nakki.
Hän jatkaa tutkimista – seinässä on pieni tietokonepaneeli. Siitä voi todennäköisesti hälyttää jos jokin menee vikaan.

Matoro hiippailee käytävää pitkin. Torakoilla on hyvä pimeänäkö, mutta Manun luoma pimeyden verho estää heitä näkemästä. Pimeydessä vilahtaa nopeasti valkoinen terä, toinen Torakka kaatuu kuolleena maahan. Toinen yrittää tehdä jotain, mutta Manu on jähmettänyt sen. Torakka likvidoidaan nopeasti ja joukko jatkaa etenemistä.

“Tiedättekö kuinka kauas meidän pitää kulkea?”, Make kysyy jono hänniltä, keihäs valmiina.
“Torakkapesän keskukseen on pitkä matka. En ole mitään kilometrejä laskenut, mutta useampi tunti menee. Siis ilman ongelmia.“, Makuta Nui puhuu.

Neljä muuta ovat melko varmoja siitä että ongelmia tulee.

“Torakoiden pesissä on useita osia. Eri puolilta saarta lähtee erinäisiä, yksittäisiä tunneleita valvontapaikkoineen. Syvemmällä Mt. Ämkoon alla alkaa tulla vastaan valtavia saleja täynnä “kennoja” joissa Nazorakit asuvat. Varastot löytvät myös täältä. Sen syvemmälle ei ole kukaan mennyt ja tullut takaisin…”, Matoro lukee puoliääneen ranteensa tietokonenäytöstään. Hän latasi siihen ennen matkaa kaiken hyödyllisen tiedon. Tämä on peräisin eräästä Ortonien tutkimusmatkasta vuosikymmen sitten.

“…Paikasta jonne menemme ei ole siis palannut kukaan?”, Summerganon pohtii.

“Itseasiassa eräs uhkarohkea tutkimusmatkaaja ilmeisesti kävi siellä. Joku torakka toi ruumiin Klaaniin.”, Manu valaisee.

“Okei, sieltä on palattu, muttei elossa. Ei yhtään lohduttavaa.”, Keetongu toteaa yhteenvedoksi.

Viisikko kävelee yhä syvemmälle tunneleita pitkin.