Lähellä Bio-Klaanin linnaketta

Matoro on kävellyt pitkän matkan, arvioi saapuvansa Klaaniin noin tunnin jäljesä Keetongusta ja muista.
Pieni kuntoilu tekee vain hyvää, mutta mielestäni olen kuntoillut aika runsaasti viime aikoina…, Jään Toa pui mielessään kävelleessään aurinkoisella rantatiellä. Klaanin korkein torni näkyy jo, hän tajuaa.

Hetken kuluttua Matoro on jo portilla, ja syöttää jäsenkorttinsa portin kortinlukijaan. Suuri lukko puuovesta aukeaa. Matoro vilkuilee ympärilleen. Käytävällä ei näy ketään. Hän taitaa vain käväistä chatissa ja mennä nukkumaan vähäksi aikaa huoneeseensa.

“Aa, hei, Tawa!”, Matoro yllättyy kun Tawa tulee kulman takaa.
“Mistäs sinäkin oikein tulet?”, Admin kysyy tuohtuneena. Miten puoli Klaania on missälie hänen tietämättään.
“Tuotatuota, se on pitkä juttu. Ensin menimme Manun luo, luola romahti, surffasimme laavavirrassa Zyglakeja pakoon, hajotin Killjoyn plasmatelevision ja nyt olen täällä.”, Matoro selittää virne kasvoillaan. Hän hipsii eteenpäin käytävää.
Tawa miettii kannattaako juttua uskoa vai ei.